Tieteen avoimuus ja tilaustutkimus

15.3.2018

Tilaustutkimuksessa tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän intressit voivat vetää eri suuntiin, jolloin etukäteen avoimesti sopiminen on keskeistä.

Tutkimuksen avoimuus ja julkisuus ovat tieteen tekemisen keskeisiä toimintaperiaatteita. Näistä periaatteista tulee pitää kiinni ja korostaa niiden merkitystä eri yhteyksissä. Periaatteet voivat olla joskus ristiriidassa tilaustutkimuksen toimeksiantajan tavoitteiden kanssa. Intressit ovat kuitenkin sovitettavissa yhteen sopimalla asioista avoimesti etukäteen.

Tiede kuuluu kaikille ja avoimuudella sekä julkisuudella pyritään parantamaan tieteen vaikuttavuutta. Erityisesti tämä koskee tutkimustulosten julkaisemista siten, että mahdollisimman monella on niihin vapaa pääsy. Tieteen avoimuudella ja julkisuudella on tärkeä merkitys sen takaamisessa, että tiede ja tiedeyhteisö pyrkivät objektiivisuuteen, kriittisyyteen, uusiutumiseen ja toimivat myös itseään korjaavana instituutiona.

Tilaustutkimus

Toisaalta tiedeyhteisö tekee yhä enenevässä määrin yhteistyötä elinkeinoelämän eri organisaatioiden kanssa. Yksi tällaisen yhteistyön keskeinen muoto on tilaustutkimus. Tilaustutkimus on yliopistojen harjoittamaa liiketoimintaa, ja se on useimmiten toimeksiantajan tilaamaa soveltavaa tutkimusta tai heidän tuotteensa tuotekehitystyötä.

Tutkimuksen tilaaja asettaa usein vaatimuksia tulosaineistojen omistusoikeuteen ja julkaisuoikeuteen liittyen. Tällöin voivat tieteen ja tiedeyhteisön sekä elinkeinoelämän erilaiset intressit olla vaikuttamassa eri suuntiin.

Sopimalla asioista avoimesti ja yhteistyössä ennen tilaustyön toteuttamista voidaan parhaiten sovittaa yhteen tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän erilaiset intressit.

Elinkeinoelämän organisaatiot voivat pyrkiä salaamaan tutkimustulokset ainakin siihen saakka, kunnes niihin liittyvät immateriaalioikeudet ovat suojattu parhaalla mahdollisella tavalla. Jos esimerkiksi tutkimuksen tuloksena on syntynyt keksintö, joka on patentoitavissa, julkaiseminen estää patentin saamisen, koska keksintö ei enää julkaisemisen jälkeen täytä patenttilaissa edellytyksenä olevaa uutuusvaatimusta. Tällöin keksintöä ei voida suojata myöntämällä sille patenttia. Tilaustutkimus on toimeksiantajan näkökulmasta tällöin menettänyt tavoitellun hyödyn. Toisaalta tutkimuksen toteuttajalla on usein paine tieteelliseen julkaisemiseen, ja tällöin voi syntyä eri käsityksiä, koska, kuinka ja missä muodossa julkaiseminen voi tapahtua.

Etukäteen avoimesti sopiminen keskeistä

Avainasemassa näiden edellä mainittujen intressien yhteensovittamisessa on erittäin avoin ja rakentava yhteistyö tilaustutkimuksen varsinaisen toteuttajan ja tilaajan välillä. Tästä yhteistyöstä voidaan sopia joko tilaustutkimussopimuksessa tai erillisessä salassapitosopimuksessa. On sovittava tarkoin siitä, mitä pidetään salassa ja mitä voidaan julkaista ja milloin.

Usein myös sovitaan, että tutkimuksen toteuttaja lähettää julkaisemisen kohteena oleva materiaalin tutkimuksen tilaajalle, jolla on tietyn ajan kuluessa oikeus vastustaa julkaisemista. Hyväksytyiksi syiksi vastustaa julkaisua voidaan sopia esimerkiksi tilanteet, joissa julkaiseminen johtaisi toimeksiantajan luottamuksellisen tiedon julkiseksi tuloon tai jos julkaisu estäisi toimeksiantajaa muutoin turvaamasta oikeuksiaan tutkimustuloksiin. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi osapuolet voivat neuvotella siitä, miten julkaistavaa materiaalia muutetaan siten, että nämä tilanteet vältetään.

Julkaisua voidaan myös lykätä tapahtuvaksi vasta tietyn ajan kuluttua, ja tämän ajan kuluessa toimeksiantajalla on riittävästi aikaa suojata tutkimustulokset esimerkiksi hakemalla niille immateriaalioikeuden takaamaa suojaa.

Sopimalla asioista avoimesti ja yhteistyössä ennen tilaustyön toteuttamista voidaan parhaiten sovittaa yhteen tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän erilaiset intressit. Näin tilaustutkimuksen molemmat osapuolet, eli tutkimuksen toteuttaja ja toimeksiantaja, saavat toteutettua omaa tehtäväänsä toisen osapuolen etuja unohtamatta.

Perttu Pohjola on lakimies Helsingin yliopiston tutkimuspalveluissa.


Lisätietoja:

Kiuru, Essi & Koponen, Sanna 2001. Sopimukset yliopistojen tutkimustyössä. Oulun yliopisto, Koulutus- ja tutkimuspalvelut.
Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin (19.5.2006/369) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060369
Patenttilaki (15.12.1967/550) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1967/19670550
Saarnilehto, Ari & Edelman, Tom (toim.) 1998. Tutkimussopimus. Werner Söderström Lakitieto Oy.
Tutkijoiden ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön liittyviä eettisiä kysymyksiä ja ongelmia pohtineen työryhmän (TEKO) muistio, 2001: http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/teko_12.1.2001.pdf

Sinua saattaisi kiinnostaa myös