Avoimuus on valttia myös koronaviruksen torjunnassa. Koronavirusepidemia on saanut tutkijayhteisön tuottamaan ja jakamaan tietoa nopeasti ja tehokkaasti.
Jos tutkitulla tiedolla halutaan vaikuttaa, täytyy viestijän tai tutkijan ottaa huomioon yleisönsä näkemykset ja maailmankuva. Ne eivät selviä vain tiedottamalla vaan käymällä vuoropuhelua yleisön kanssa.
”Jos tiedettä halutaan viedä yhteiskuntaan, siihen pitää panostaa ja se pitää nostaa tekemisen ytimeen” toteaa Suomen ensimmäinen tiedetuottaja Marika Ahlavuo Rakennetun ympäristön mittaamisen ja mallintamisen instituutista (MeMo).
Torstaina 5.12.2019 käynnistettiin kansanedustajien ja tutkijoiden kummitoiminta. Toiminnassa tärkeää on parin keskusteleva vuorovaikutus ja toiselta oppiminen.
Sarjassa julkaistaan tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen, vastuullisuuteen, saavutettavuuteen, tiedeviestintään sekä tieteen ja yhteiskunnan väliseen vuorovaikutukseen liittyviä julkaisuja.
Tiedeviestinnän perinteikkäinä areenoina näyttäytyvät mediajulkisuus ja tietokirjallisuus, ja uudempina tulokkaina eri sosiaalisen median kanavat. Yksi tärkeä verkkojulkisuuden muoto on kuitenkin harvan tiedeviestintäsuunnitelmassa: Wikipedia.