Asiasanahaku

Mitä populaarin tiedejulkaisun pyörittäminen vaatii? Miten nuoria tutkijoita voitaisiin tukea tiedeviestinnässä? Haastattelussa Kirsi Pauliina Kallio ja Anna Marjaana Heikkinen.

Miksi tutkijan kannattaa julkaista eri kielillä? Mitä haasteita on monikielisessä tiedeviestinnässä? Haastattelussa Kirsi Pauliina Kallio ja Anna Marjaana Heikkinen.

Ilo ja onnistumisen tunne auttavat lapsia keskittymään tieteeseen pohjautuviin tehtäviin. Jyväskylän kesäyliopiston ja Jyväskylän yliopiston lasten- ja nuorten yliopisto JYuniorit panostaa varhaiseen tiedekasvatukseen.

Messujen pääteemana on tänä vuonna musiikki. Ajankohtaisteemoina ovat tiedon murros ja hyvinvoinnin taito.

Mitä kaikkea kotimaisissa tiedejulkaisuissa julkaistaan ja kuka julkaisuja lukee? Miksi tieteen monimuotoisuus, etenkin monitieteisyys ja monikielisyys on tärkeää?

Maailma muuttuu, tiede muuttuu. Miten tutkimustuloksista viestiminen on muuttunut? Haastattelussa politiikan tutkija ja Politiikasta-lehden päätoimittaja Mikko Poutanen.

Puhutun filosofian ikoni Esa Saarinen on vaikuttanut kymmenientuhansien suomalaisten arvoihin ja asenteisiin luennoillaan ja kirjoituksillaan. Tiedepääoma on pantava poikimaan, sillä se voi käytettynä moninkertaistua.

ENRIO 2021 Congress on Research Integrity Practice järjestetään verkossa 27.–29.9.2021. Ensimmäistä kertaa järjestettävän tapahtuman teemana on tieteen avoimuus ja EU:n tietosuojalainsäädäntöön liittyvät tutkimuseettiset näkökulmat.

TIETOKIRJA.FI-festivaalin teemana oli tänä vuonna Poikkeus.

Koronakartta vilisee lukuja, jotka ovat lähtöisin THL:n ohjelmista. Oskari Luomala tuottaa tietoa, jota koko kansa seuraa silmä kovana. Jonas Sivelä seuraa tiedon vastaanottoa. Suomalaisilla on luja luotto tutkittuun tietoon.

Tutkitun tiedon tulee olla saatavilla ja mahdollisimman saavutettavaa.