Kun aineisto on tallennettu ja arkistoidaan ja avataan oikein, se palvelee uusia tutkimuksia, opetusta ja opiskelua. Viestiminen oikea-aikaisesti, oikealla tavalla ja oikealle kohderyhmälle parantaa tieteen tulosten käyttöä päätöksenteon tukena.
Julkisuus ja avoimuus tekevät tutkimuksesta tiedettä. Tiedeviestintä on tiedeyhteisöjen sisäistä ja ulkoista tiedonvälitystä ja vuorovaikutusta. Tutkimuksesta viestiminen ei ole vain tutkimustuloksista viestimistä. Vastuullinen tiedeviestintä lisää
Tutkimusetiikka kuuluu tutkijan ammattitaitoon. Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen on tiedeyhteisön itsesäätelyä. Lainsäädäntö kuitenkin määrittelee tutkimustyön rajat. Avoimen tieteen kulttuuri edistää tiedettä ja tieteen vaikuttavuutta.
Tutkimuksen alkuvaiheissa on otettava selvää, millaisia lupia tai ennakkoarviointeja tutkimus tarvitsee. Tutkimuksesta viestitään läpi sen elinkaaren, ja suunnitelma viestinnästä on syytä tehdä jo suunnitteluvaiheessa.
Oletko suomalainen tiedekustantaja? Julkaisetko avoimesti ja käytätkö CC-lisenssejä? Vastaa kyselyyn tiedekustantajien käyttämistä avoimista lisensseistä 28.2. mennessä!
EU:n jäsenmaiden avoimen tieteen koordinaatiokokouksessa 21.10.19 perustettiin yhteistyöneuvosto Council for National Open Science Coordination (CoNOSC).
Tutkijanarviointi mahdollistaa, muokkaa ja suuntaa tutkimusta. Siksi on tärkeää miettiä miten tutkijaa arvioidaan ja millaista tutkimusyhteisöä arvioinnin käytännöillä luodaan.
Suomen Akatemian 6.11.2019 järjestämässä keskustelutilaisuudessa puhuttiin tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta ja vastuullisesta tutkijanarvioinnista.
Kysely tiedetapahtumista on avoinna marraskuun 15. päivään asti. Toivomme erityisesti vastauksia ammattikorkeakouluilta sekä vapaan sivistystyön toimijoilta.